Uutta osaamista tarvitaan
Selvitän, mitä työssä pitää osata ja rakennan oppimisen sen ympärille. Koulutus voi olla osa ratkaisua, mutta mukana ovat myös harjoittelu, ohjaus, työssä oppiminen ja seuranta.
Yleinen osaamiskirjasto
Työni ytimessä on osaamisen kehittäminen ja aikuisten oppiminen. Digipedagogiikka on ollut mukana pitkään, ja viime vuosina tekoälyn käytännön käyttöönotosta on tullut vahva erikoisosaamiseni. Olen tehnyt tätä työtä yli kahden vuosikymmenen ajan koulutuksissa ja erilaisissa kehittämistehtävissä.
Minua kiinnostaa erityisesti se vaihe, jossa uusi idea pitäisi saada toimimaan arjessa. Silloin ratkaisevaa on, mitä ihmisten pitää ymmärtää ja miten uusi tapa saadaan osaksi työtä.
Osaamiskirjasto kokoaa yhteen alueet, joista minulla on käytännön kokemusta. Korteista näet myös, mitä olen työssäni oppinut ja millaista hyötyä osaamisesta voi olla organisaatiolle.
Työssäni lähtökohta on usein tilanne, jossa jotain pitäisi oppia, ottaa käyttöön tai tehdä toisin. Jäsennän tarpeen, rakennan siihen sopivan oppimisen tai toimintamallin ja autan viemään muutoksen arkeen. Teknologia voi olla osa ratkaisua, mutta ensin pitää ymmärtää, mitä työssä oikeastaan pitäisi muuttua.
Selvitän, mitä työssä pitää osata ja rakennan oppimisen sen ympärille. Koulutus voi olla osa ratkaisua, mutta mukana ovat myös harjoittelu, ohjaus, työssä oppiminen ja seuranta.
Tarkastelen käyttäjien työtä, yhteisiä käytäntöjä ja tuen tarvetta. Rakennan koulutusta, ohjeita ja toimintamalleja niin, ettei käyttöönotto jää yksittäisten ihmisten varaan.
Rakennan arviointia mukaan jo alussa: mitä pitäisi muuttua, mitä voidaan seurata ja näkyykö opittu myöhemmin työssä.
Yhdistän oppimisen ja työn kehittämiseen työhyvinvoinnin, fasilitoinnin ja sovittelevan työotteen. Kaikki muutoksen ongelmat eivät ratkea uudella ohjeella.
Sama osaaminen yhdistyy eri tilanteissa eri tavoin.
Tutustu osaamiseeni syvemmin →Osaamisalueet
Voit tarkastella koko kirjastoa tai rajata näkyviin sen osaamisalueen, joka on lähimpänä käsillä olevaa tehtävää.
Rakennan osaamisen kehittämisen sen varaan, mitä ihmisten pitää osata tehdä työssään paremmin tai uudella tavalla.
Tunnistan osaamistarpeita ja rakennan niiden pohjalta oppimispolkuja. Mietin kokonaisuuden niin, että harjoittelu liittyy oikeaan työhön ja osallistuja saa tukea myös käyttöönotossa.
Koulutuksen määrä ei ratkaise, siirtyykö oppiminen työhön. Ratkaisevaa on, ymmärtääkö osallistuja asian merkityksen omassa työssään ja pääseekö hän kokeilemaan sitä käytännössä.
Kehittäminen voidaan kohdentaa todelliseen tarpeeseen. Silloin koulutus näkyy helpommin arjen tekemisessä myös koulutuspäivän jälkeen.
Olen vastannut pitkäkestoisista tutkinto- ja täydennyskoulutuksista sekä rakentanut esihenkilötyöhön kokonaisia oppimispolkuja tarvekartoituksesta arviointiin.
Rakennan aikuisille oppimista, jossa aiempi kokemus otetaan tosissaan. Samalla huomioin sen, että lähtötaso ja käytettävissä oleva aika voivat vaihdella paljon.
Suunnittelen lähi- ja verkkototeutuksia sekä yhdistän niitä tarvittaessa. Rakenteen pitää olla selkeä, ja ohjauksen pitää auttaa myös osallistujaa, jolle teknologia tai opiskelu tuntuu aluksi vaikealta.
Aikuinen tulee koulutukseen oman kokemuksensa ja työarkensa kanssa. Siksi opittavan asian yhteys omaan työhön ratkaisee usein enemmän kuin se, kuinka paljon sisältöä koulutukseen mahtuu.
Oppimista voidaan rakentaa myös niille, joille uusi asia ei avaudu nopeasti. Kun koulutus kytkeytyy omaan työhön, käyttöönotto helpottuu.
Olen käynnistänyt aikuiskoulutuksen verkkokoulutusta lähes tyhjästä ja rakentanut sote-ammattilaisille digitaitokoulutuksen alkukartoituksesta seurantaan. Olen opettanut aikuisia hyvin erilaisilla lähtötasoilla tietotekniikan perusteista ohjelmointiin.
Autan tilanteissa, joissa muutos alkaa takerrella tai työyhteisön kuormitus kasvaa. Taustalla voi olla myös ristiriita, joka tarvitsee käsittelyä.
Fasilitoin vaikeita keskusteluja ja autan jäsentämään, mistä tilanteessa oikeastaan on kyse. Uuden toimintatavan tai teknologian käyttöönotossa tuen ihmisiä silloin, kun epävarmuus hidastaa etenemistä.
Vastustus voi kertoa siitä, että ihminen ei vielä ymmärrä muutosta tai kokee sen omaan työhönsä sopimattomaksi. Silloin painostaminen harvoin auttaa. Usein tarvitaan aikaa tilanteen selvittämiseen ja konkreettinen seuraava askel.
Vaikeisiin tilanteisiin voidaan tarttua aikaisemmin. Kun ihmiset ymmärtävät, mistä muutos johtuu ja miten siinä voi toimia, eteneminen on hallitumpaa.
Olen rakentanut Sovitteleva kohtaaminen -toimintamallin ja yhteisiä hyvän käytöksen pelisääntöjä sekä hoitanut tai konsultoinut useita todellisia työyhteisösovittelutilanteita.
Teen työn näkyväksi ennen kuin alan ehdottaa ratkaisua.
Selvitän ensin, miten työ oikeasti etenee ja missä kohtaa se takertuu. Tarkastelen myös työympäristöä ja käyttäjien kokemusta ennen kuin ehdotan digitaalista tai muuta ratkaisua.
Uusi järjestelmä ei automaattisesti ratkaise työn ongelmaa. Joskus muutos löytyy työnjaosta tai työjärjestyksestä. Toisinaan jo pieni muutos työvälineiden sijoittelussa parantaa sujuvuutta.
Kehittäminen kohdistuu todelliseen ongelmaan. Näin aika ja raha voidaan käyttää ratkaisuun, joka oikeasti helpottaa työtä.
Olen kehittänyt työn sujuvuutta ja kuormitusta tarkastelevaa toimintamallia. Käytännön kehittämiskohteita ovat olleet esimerkiksi pyykin kulun seuranta sekä autokorjaamon ergonomia ja turvallisuus.
Autan organisaatioita rakentamaan tekoälyn käytölle yhteiset toimintatavat, jotta osaaminen ei jää yksittäisten käyttäjien varaan.
Etsin työstä tilanteita, joissa tekoälystä voi olla aidosti hyötyä. Sen jälkeen rakennan käyttöön selkeät rajat ja koulutan ihmiset arvioimaan tuotoksia itse. Tietosuoja ja ihmisen vastuu kuuluvat käyttöön alusta asti.
Tekoäly kannattaa tuoda työhön vasta, kun tehtävä on ymmärretty. Käyttöönotto tarvitsee yhteiset pelisäännöt ja aikaa harjoittelulle. Kriittinen arviointi pitää opetella samalla kuin itse työkalun käyttö.
Käytöstä tulee yhdenmukaisempaa ja turvallisempaa. Ihmiset tietävät, milloin tekoälystä on hyötyä ja milloin ratkaisu pitää tehdä itse.
Olen rakentanut koulutusorganisaatiossa henkilöstölle pakollisen tekoälykoulutuksen ja laatinut yhteisiä käyttöohjeita. Asiantuntijaorganisaatiossa olen kehittänyt tekoälyn käyttöönoton toimintamalleja ja koulutusta.
Rakennan tekoälyratkaisuja, joiden käyttötarkoitus on selkeä ja joiden toimintaa käyttäjä pystyy itse arvioimaan.
Etsin työnkulusta tehtävän, jossa kielimallista voi olla hyötyä. Rajaan sen käyttötarkoituksen ja aineiston ennen ratkaisun rakentamista. Testauksen yhteydessä sovin myös siitä, miten laatua arvioidaan ja kuka vastaa lopputuloksesta.
Hyvä kehote ei yksin tee ratkaisusta luotettavaa. Käyttäjän pitää tietää, mihin aineistoon vastaus perustuu ja millä perusteella sitä tarkistetaan. Hänen pitää myös tunnistaa tilanteet, joissa vastausta ei pidä hyväksyä.
Tekoälykokeiluista voidaan rakentaa toistettavia ja hallittuja työtapoja, joiden hyöty ja rajat ovat käyttäjille näkyviä.
Olen rakentanut kielimallipohjaisia ratkaisuja asiantuntijatyön valmisteluun ja tiedon jäsentämiseen. Niitä on käytetty myös raportoinnin ja valmennuksen tukena. Viestinnässä olen käyttänyt niitä luonnosteluun ja vaihtoehtojen arviointiin. Olen kouluttanut muita käyttämään ratkaisuja ja arvioimaan niiden tuotoksia.
Osaan tehdä tutkinnon perusteista opiskelijalle ymmärrettävän kokonaisuuden, joka kiinnittyy hänen työhönsä.
Sovellan tutkinnon perusteita käytännön koulutukseksi ja ohjaan opiskelijaa työpaikalla oppimisessa. Autan häntä valmistautumaan näyttöön ja arvioin osaamista yhdessä työelämän kanssa.
Tutkinnon perusteet avautuvat opiskelijalle vasta, kun hän näkee, mitä vaatimukset tarkoittavat omassa työssään. Selkeä rakenne helpottaa tätä, ja henkilökohtainen ohjaus auttaa etenemään silloin, kun polku ei ole suoraviivainen.
Opiskelijalle ja työpaikalle syntyy yhteinen käsitys tavoiteltavasta osaamisesta. Samalla on selvempää, miten sitä harjoitellaan ja miten osaaminen osoitetaan.
Olen vastannut ammatillisen tutkintokoulutuksen toteutuksesta suunnittelusta henkilökohtaiseen ohjaukseen asti. Työhön on kuulunut myös työpaikalla oppimisen ja näyttöjen ohjaus. Lisäksi olen rakentanut uusia lähiesihenkilötyön oppimispolkuja.
Ymmärrän oppimisympäristöjä sekä opiskelijan että kouluttajan näkökulmasta. Pääkäyttäjäkokemus auttaa minua näkemään myös hallinnon tarpeet.
Rakennan kurssirakenteita ja huolehdin käyttäjähallinnasta. Teen ohjeita ja autan ratkaisemaan sekä teknisiä että pedagogisia ongelmia. Olen toiminut useiden oppimis- ja koulutushallinnon järjestelmien pääkäyttäjänä.
Tekniseltä näyttävä ongelma voi syntyä myös epäselvästä kurssirakenteesta tai ohjeesta. Joskus taustalla on työnjako. Käyttäjän näkökulmasta olennaista on, että hän ymmärtää, mitä järjestelmässä pitäisi tehdä ja miksi.
Oppimisympäristö tukee opetusta ja hallintoa ilman, että siitä syntyy ylimääräistä kuormitusta. Samalla osaaminen leviää useammalle käyttäjälle.
Olen toiminut useiden oppimis- ja koulutushallinnon järjestelmien pääkäyttäjänä ja käynnistänyt verkkokoulutusta. Nopeassa verkkosiirtymässä olen tukenut kouluttajia käytännön ongelmissa ja rakentanut käyttäjille ohjeita sekä tukikanavia.
Pidän hankkeen tavoitteet ja käytännön tekemisen samassa kuvassa. Talouden ja ihmisten huomioiminen kuuluu siihen yhtä lailla.
Koordinoin projektiryhmiä ja kumppaneita. Seuraan budjettia ja etenemistä. Rakennan tarvittavat mittarit ja kokoan tulokset raportointiin. Asiakas- ja sidosryhmätyö kuuluu luontevasti samaan kokonaisuuteen.
Hanke ei onnistu sillä, että suunnitelman toimenpiteet tehdään. Arvo syntyy vasta, jos tuotokset ovat ihmisille käyttökelpoisia ja niitä pystytään hyödyntämään myös hankkeen jälkeen.
Kehittämistyö pysyy tavoitteissa ja käytettävissä olevissa resursseissa. Eri osapuolille on selvää, mistä he vastaavat. Tämä parantaa mahdollisuuksia sille, että tulokset jäävät käyttöön hankkeen päätyttyä.
Olen toiminut projektipäällikkönä pk-yritysten työn ja digivalmiuksien kehittämisessä. Olen myös työskennellyt laajassa ammatillisen koulutuksen kehittämisverkostossa, jossa vastuullani oli verkkoratkaisuihin liittyvää kehittämistyötä ja käyttäjätestausta. Työhön kuului myös saavutettavuuden huomioimista ja raportointia.
Arvioinnin avulla voidaan nähdä, onko oppimista tai muutosta todella tapahtunut. Pelkkä toiminnan toteutuminen ei vielä kerro sitä.
Rakennan alkukartoituksia ja seurantoja. Hyödynnän oppimisalustojen analytiikkaa, kun se auttaa ymmärtämään osallistumista tai etenemistä. Digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä käytän myös käyttäjäpalautetta.
Mittari on hyödyllinen, kun se kertoo tavoitellusta muutoksesta. Osallistujamäärä kertoo osallistumisesta, mutta oppiminen pitää arvioida muulla tavalla.
Kehittämispäätöksiä voidaan tehdä havaintojen perusteella ja toimintaa korjata jo matkan aikana. Samalla on helpompi nähdä, mikä toiminnassa todella vaikutti.
Olen rakentanut digitaitokoulutukseen alkukartoituksen ja myöhemmän seurantakyselyn. Pakollisen henkilöstökoulutuksen etenemistä olen seurannut oppimisalustan analytiikalla. Digitaalista oppimisympäristöä olen kehittänyt käyttäjäpalautteen perusteella.
Osaan muuttaa sääntelyn käytännön toimintaohjeiksi ja koulutukseksi. Tavoitteena on, että ihmiset ymmärtävät, miten heidän pitää toimia omassa työssään.
Tunnistan henkilötietojen käsittelyyn liittyviä käytännön kysymyksiä ja rakennan niiden pohjalta toimintatapoja. Koulutan henkilöstöä soveltamaan tietosuojaa arjessa. Tekoälyn käytössä huomioin samalla vastuullisen käytön periaatteet.
Sääntö vaikuttaa vasta, kun ihminen ymmärtää, mitä häneltä odotetaan. Rajan merkitys pitää pystyä perustelemaan, ja epäselvää tilannetta varten tarvitaan toimintatapa.
Vastuut selkiytyvät ja henkilöstö pystyy toimimaan varmemmin myös epäselvissä tilanteissa. Riskit voidaan tunnistaa aikaisemmin.
Olen vastannut aikuiskoulutusorganisaatiossa tietosuoja-asetuksen käytännön toimeenpanosta ja henkilöstön ohjeistuksesta. Olen myös rakentanut tekoälyn käytölle yhteisiä ohjeita ja rajoja. Työni painottuu sääntelyn käytännön soveltamiseen. Juridinen asiantuntijavastuu ei ole ollut roolini.
Osaan muuttaa laajan tai vaikean asian sisällöksi, jonka vastaanottaja ymmärtää ja pystyy käyttämään.
Jäsennän asiantuntijatietoa niin, että siitä syntyy käyttökelpoinen ohje tai koulutusmateriaali. Olen tehnyt myös verkkosisältöjä ja videoita. Tarvittaessa muotoilen sisällön käytännön toimintamalliksi tietylle kohderyhmälle.
Selkeä materiaali kuuluu käyttöönottoon alusta asti. Hyvä ohje vähentää tulkinnan tarvetta ja auttaa käyttäjää toimimaan itsenäisesti.
Tieto löytyy helpommin ja sitä voidaan hyödyntää uudelleen. Sama sisältö voi palvella esimerkiksi koulutuksessa tai perehdytyksessä, kun se on jäsennetty käyttötarkoituksen mukaan.
Olen muotoillut laajoista asiantuntija-aineistoista oppaita ja koulutusmateriaaleja. Aiheina ovat olleet esimerkiksi tekoäly ja digitaalinen työ. Olen tehnyt sisältöjä myös työhyvinvoinnin ja työsuojelun tarpeisiin.
Uuden järjestelmän oppiminen on minulle yleensä nopeaa. Työssäni olennaisempaa on sen liittäminen ihmisten arkeen ja käyttäjien tukeminen.
Ymmärrän järjestelmien logiikkaa ja käyttäjärooleja. Rakennan ohjeita ja tukikäytäntöjä sekä autan tilanteissa, joissa järjestelmä ei sovi työn todelliseen kulkuun.
Käyttötuen pitäisi auttaa käyttäjää ymmärtämään ratkaisun. Silloin sama ongelma ei välttämättä tarvitse seuraavalla kerralla pääkäyttäjää.
Uudet välineet saadaan nopeammin käyttöön ja turhautuminen vähenee. Samalla osaaminen leviää yksittäistä pääkäyttäjää laajemmalle.
Olen rakentanut käyttäjille ohjeita ja tukikanavia sekä pitänyt klinikkatyyppistä tukea. Olen toiminut samanaikaisesti useiden oppimis- ja koulutushallinnon järjestelmien pääkäyttäjänä.
Ratkaisun pitää olla toteuttamiskelpoinen myös käytännössä. Sen on mahduttava käytettävissä olevaan aikaan ja budjettiin.
Seuraan kustannuksia ja budjettia. Arvioin koulutusten kannattavuutta ja kysyntää sekä suunnittelen resursseja annetuissa raameissa. Olen myös hinnoitellut ja räätälöinyt koulutuspalveluja.
Hyvä idea voi osoittautua vääräksi ratkaisuksi, jos sen ylläpito tai työmäärä ei ole realistinen. Kehittämisessä pitää nähdä myös kokonaiskustannus ja käytettävissä oleva aika.
Ratkaisuja voidaan priorisoida realistisesti. Kehittämiseen käytetty raha ja työ voidaan kohdistaa siihen, mikä on toteutettavissa ja hyödyllistä.
Olen seurannut projektibudjetteja ja vastannut koulutustarjonnan kannattavuudesta. Olen myynyt ja hinnoitellut yrityskoulutuksia sekä suunnitellut laajaa kurssiportfoliota talousvastuulla.
Osaan kuunnella eri osapuolia ja muotoilla tarpeesta ratkaisun, jonka tavoitteet ja vastuut ovat kaikille riittävän selkeät.
Teen tarvekartoitusta ja rakennan pitkäaikaisia asiakkuuksia. Koordinoin kumppaneita sekä asiantuntijoita. Eri osapuolten välillä osaan tulkata tarpeita niin, että ratkaisusta syntyy yhteinen käsitys.
Ensimmäinen ääneen sanottu toive ei aina ole varsinainen tarve. Siksi kysyn tarkemmin, mitä ratkaisulla pitäisi saada aikaan. Yhteistyö helpottuu, kun tämä ymmärrys jaetaan kaikkien mukana olevien kesken.
Ratkaisu osuu paremmin todelliseen tarpeeseen. Eri osapuolten odotukset tulevat näkyviksi, mikä helpottaa yhteistyön jatkumista.
Olen suunnitellut pitkäaikaisten ammattiliittoasiakkaiden kanssa vuosittain seuraavan vuoden koulutustarpeita ja rakentanut koulutustarjontaa yhdessä tilaajien kanssa. Yritysasiakkaissa osa yhteistyöstä jatkui peruskoulutuksesta jatkokoulutukseen.
Työhyvinvointi ja työsuojelu ovat minulle osa työn arkea. Tarkastelen niitä sen kautta, miten työ oikeasti sujuu ja miten esihenkilö pystyy tukemaan sitä.
Koulutan esihenkilöitä ja henkilöstön edustajia työhyvinvoinnin sekä työsuojelun kysymyksissä. Olen käsitellyt koulutuksissa myös varhaista tukea ja haastavia vuorovaikutustilanteita.
Työhyvinvointi syntyy työn rakenteista ja vuorovaikutuksesta. Myös turvallisuus näkyy arjen käytännöissä. Olennaista on, uskalletaanko ongelmiin tarttua riittävän ajoissa.
Kuormitukseen ja ristiriitoihin voidaan puuttua aikaisemmin. Vastuut selkiytyvät, ja työyhteisö saa käytännön keinoja sujuvamman työn rakentamiseen.
Olen kouluttanut työhyvinvointia ja työsuojelua vuosien ajan. Olen toiminut esihenkilönä tuntiopettajille ja koordinoinut vierailevia kouluttajia. Työpaikkojen kanssa olen ohjannut turvallisuuden ja toimintatapojen kehittämistä. Työoikeuden juridiset asiantuntijasisällöt kuuluivat juristeille.
Käytännön näytöt
Valitut näytöt kertovat, millaisesta tilanteesta oli kyse, mitä tein, mitä opin ja millaista hyötyä työstä syntyi.
Yhteiset rajat, koulutus, käyttötapaukset ja seuranta rakensivat perustan turvallisemmalle tekoälyn käytölle.
Koulutus lähti osallistujien todellisista tarpeista ja vahvisti sekä digitaitoja että uskallusta pyytää apua.
Tutkinnon vaatimuksista rakennettiin aikuisopiskelijalle ymmärrettävä ja työhön kytkeytyvä kokonaisuus.
Käytössä olleista oppimisympäristöistä tuli opetuksen pysyviä työvälineitä.
Käytännön työongelmia ratkaistiin havainnoimalla työtä ennen ratkaisun valitsemista.
Osapuolten kokemukset saatiin näkyviksi, tilanne purettiin ja yhteistyön jatkuminen varmistettiin seurannalla.
Keskustellaan lisää
Keskustelen mielelläni osaamisen kehittämisestä, aikuisten oppimisesta ja digipedagogiikasta, työn muutoksesta sekä tekoälyn käytännön käyttöönotosta.